Yleissanasto

From LibreOffice Help
Jump to: navigation, search

Yleissanastossa on selitykset joillekin yleisimmille LibreOffice-termeille.

Sanastoa voi käyttää missä tahansa LibreOffice-sovelluksessa esiintyvän tuntemattoman käsitteen selventämiseen.

Numerojärjestelmä

Numerojärjestelmää määrittelee lukujen esittämiseen käytettävien merkkien lukumäärä. Esimerkiksi desimaali-, eli kymmenjärjestelmä perustuu kymmeneen numerosymboliin (0..9). Binäärijärjestelmä perustuu kahteen numeroon, 0 ja 1. Heksadesimaalijärjestelmässä on 16 merkit (0...9 ja A...F).

Linkki

Linkit-komento on Muokkaa-valikossa. Komento on aktiivinen vain jos nykyisessä asiakirjassa on vähintään yksi linkki. Kun esimerkiksi lisätään kuva, voidaan joko lisätä kuva suoraan asiakirjaan tai valita kuvan lisääminen linkkinä.

Kun objekti lisätään suoraan asiakirjaan, asiakirjan koko kasvaa (vähintään) objektin tavumäärällä. Asiakirja voidaan tallentaa ja sitten avata toisella tietokoneella ja lisätty objekti on edelleen samassa asemassa asiakirjassa.

Kun lisätään objekti linkkinä, vain tiedostonimen viite lisätään. Asiakirjan tiedostokoko kasvaa vain polun ja tiedostonimen vaatiman tilan verran. Kun asiakirja avataan toisella tietokoneella, linkitetty tiedosto pitää kuitenkin olla täsmälleen samassa asemassa tässäkin koneessa, niin kuin viite osoittaa, että asiakirjan objekti olisi nähtävissä.

Käytä Muokkaa - Linkit -toimintoa nähdäksesi, mitkä tiedostot on lisätty linkkeinä. Linkit voidaan tarvittaessa poistaa. Tämä katkaisee linkityksen ja objekti lisätään suoraan.

SQL-tietokanta / SQL-palvelin

SQL-tietokanta on tietokantajärjestelmä, jossa on SQL-käyttöliittymä. SQL-tietokantoja käytetään usein asiakas/palvelin-verkoissa, joissa eri asiakkaat käyttävät keskuspalvelinta (esimerkiksi SQL-palvelinta). Siksi käytetään myös nimitystä SQL-palvelintietokannat tai vain lyhyesti SQL-palvelimet.

LibreOffice-ohjelmistoon voidaan yhdistää ulkoisia SQL-tietokantoja. Nämä voivat sijaita käyttäjän kovalevyllä tai verkossa. Toiminnot välittää ODBC, JDBC tai kannan oma ajuri, joka on integroitu LibreOffice-ohjelmistoon.

SQL

SQL-kieltä, 'Structured Query Language', käytetään tietokantakyselyjen tekemiseen. LibreOffice-ohjelmistossa voidaan kysely muotoilla joko SQL:ällä tai vuorovaikutteisesti hiirellä.

Suhteellinen ja absoluuttinen tallennustapa

Useissa valintaikkunoissa (esimerkiksi Muokkaa - Automaattinen teksti) voidaan valita, tallennetaanko tiedostot suhteellisesti vai absoluuttisesti.

Jos valitaan suhteellinen tallennustapa, asiakirjan upotetut kuvat ja muut objektit tallennetaan suhteessa asemaan tiedostojärjestelmässä. Tässä tapauksessa sillä ei ole merkitystä, minne viitattu hakemistorakenne on tallennettu. Tiedostot löytyvät paikasta riippumatta, kunhan viittaus on samalle asemalle tai taltiolle. Tällä on merkitystä, jos asiakirjaa avataan toisissa tietokoneissa, joissa voi olla täysin erilainen hakemistorakenne, asema- tai taltionimet. Suhteellista tallennusta suositellaan myös, kun halutaan luoda hakemistorakenne Internet-palvelimelle.

Kun käytetään absoluuttista tallentamista, kaikki viittaukset muihin tiedostoihin määräytyvät myös absoluuttisiksi, perustuen vastaavaan asemaan, taltioon tai juurihakemistoon. Etuna tässä on se, että viitteitä sisältävä asiakirja voidaan siirtää toiseen hakemistoon tai kansioon ja viittaukset säilyvät kelvollisina.

Leski- ja orporivit

Lesket ja orvot ovat historiallisia typografisia termejä. Leski viittaa lyhyeen riviin kappaleen lopussa, joka tulostettaessa joutuu seuraavan sivun alkuun. Orpo on vastakohtaisesti kappaleen ensimmäinen rivi, joka tulostuu yksin edellisen sivu loppuun. LibreOffice-tekstiasiakirjassa nämä tapaukset voidaan estää kappaletyylissä. Kun esto asetetaan, voidaan määrittää kappaleen rivien vähimmäismäärä, joka jätetään yhdessä sivulla.

RTF

RTF-tiedostomuoto, 'Rich Text Format', on kehitetty tekstitiedostojen siirtämiseen. Erityspiirre on, että muotoilu on muunnettu suoraan luettavaksi teksti-informaatioksi. Valitettavasti, verrattaessa toisiin tiedostomuotoihin, RTF tuottaa suhteellisen suuret tiedostot (kuvitettuina).

Relaatiotietokanta

Relaatiotietokanta on kokoelma aineiston osia, jotka on järjestetty joukkoon muodoltaan määriteltyjä tauluja. Näistä tietoa voidaan hakea tai koota monin eri tavoin, ilman että on tarvetta järjestää tietokannan tauluja uudelleen.

Relaatiotietokannan hallintajärjestelmä (RDBMS) on ohjelma, joka suo mahdollisuudet luoda, päivittää ja hallinnoida relaatiotietokantaa. RDBMS vastaanottaa SQL-lauseet, jotka käyttäjä on kirjoittanut tai jotka sisältyvät sovellusohjelmaan ja tietokanta luodaan tai päivitetään niillä, tai ne suorittavat haun kannasta.

Hyvä esimerkki relaatiotietokannasta saadaan tietokannasta, joka koostuu asiakas-, osto- ja laskutauluista. Laskutaulussa ei ole ollenkaan varsinaisia asiakas- tai ostotietoja; sen sijaan taulussa on linkki, tai relaatio, vastaaviin asiakas- ja ostotaulun tietueisiin (esimerkiksi, tietueen asiakasID-kenttään asiakastaulussa).

Rivirekisteri

Rivi- tai läpirekisteri on typografinen, painotöissä käytetty termi. Termillä viitataan tekstirivien samankohtaiseen painatukseen kummallekin puolelle kirjan lehteä. Sama koskee myös sanomalehden tai aikakausilehden sivuja. Rivirekisteriominaisuus tekee sivuista helppolukuisempia, koska näin estetään harmaana näkyvä vastakkaisen puolen tekstin läpikuultaminen tekstirivien välistä. Rivirekisteri viittaa myös monipalstaisessa tekstissä vierekkäisten palstojen leipätekstirivien samankohtaisuuteen.

Kun kappaleelle, kappaleen tyylille tai sivun tyylille määritellään rivirekisteri, kohteena olevien merkkien perusviivat kohdistetaan sivun tekstiruudukkoon, riippumatta fontin koosta tai kuvista. Tarvittaessa tekstiruudukon voi asettaa sivutyylin ominaisuudeksi.

Perusavain

Perusavain toimii tietokannan tietueiden yksilöivänä tunnistekenttänä. Yksilöivää tietokantatietueen tunnistusta käytetään relaatiotietokannoissa, tietojen hakemiseksi toisista tauluista. Jos perus- eli pääavaimeen viitataan toisesta taulusta, sitä kutsutaan silloin viiteavaimeksi.

LibreOffice-ohjelmistossa perusavain määritellään taulun suunnittelunäkymässä valitsemalla sopiva komento valitun kentän riviotsikon kohdevalikosta.

PNG

PNG, 'Portable Network Graphics', on tietokonegrafiikan eräs tiedostomuoto. Tiedostot pakataan valinnaisen pakkauskertoimen mukaisesti ja PNG-tiedostot pakataan, päinvastoin kuin JPG-tiedostomuodossa, aina tietoa hävittämättä.

OpenGL

OpenGL on 3D-grafiikka-kieli, jonka alkuperäinen kehittäjä on SGI (Silicon Graphics Inc). Kielestä on kaksi yleisesti käytettyä murretta: Microsoft OpenGL, joka on kehitetty Windows NT -käyttöön ja Cosmo OpenGL, jonka valmistaja on SGI. Viimeksi mainittu murre edustaa itsenäistä grafiikka-kieltä, joka sopii kaikille alustoille kaikenlaisiin tietokoneisiin. Sitä voidaan käyttää jopa koneissa, joista puuttuu 3D-grafiikkaan erikoistunut laitteisto.

OLE

OLE-objektit voidaan linkittää kohdeasiakirjaan, tai ne voidaan myös upottaa. Upottaminen lisää objektin kopion ja lähdeohjelman tietoja kohdeasiakirjaan. Kun objektia muutetaan, lähdeohjelma aktivoidaan yksinkertaisesti objektin kaksoisnapsautuksella. (Object Linking and Embedding = objektin linkittäminen ja upottaminen)

ODBC

ODBC-tietokantarajapinta (Open Database Connectivity) on yhteyskäytäntönormi, jonka mukaisesti sovellukset voivat käyttää tietokantajärjestelmiä. Kyselykielenä käytetään rakenteellista SQL:ää. LibreOffice-ohjelmistossa määritetään jokaisen tietokannan osalta, käytetäänkö siinä SQL-komentoja kysely suorittamiseen. Vaihtoehtona on käyttää vuorovaikutteista apua, jolla kysely määritetään hiiren napsautuksilla. LibreOffice muuntaa sitten kyselyn SQL-kielelle.


Objekti

Objekti on näytön elementti, jossa on tietoa. Se voi olla tiettyyn sovelluksen liittyvää tietoa, kuten teksti tai kuvat.

Objektit ovat itsenäisiä, eivätkä vaikuta toisiinsa. Jokaiseen tietoa sisältävään objektiin voi käyttää tiettyjä komentoja. Esimerkiksi, graafiselle objektille on kuvankäsittelykomentoja ja laskentataulukossa on laskentakomentoja.

Kohdevalikko

Objektin kohdevalikko aktivoidaan napsauttamalla objektia ensin hiiren ykköspainikkeella, niin että se tulee valituksi, ja sitten napsautetaan kakkospainikkeella. Eräät kohdevalikot saa avattua, vaikkei objektia ole ensin valittu. Kohdevalikot ovat hyvin yleisiä LibreOffice-ohjelmistossa.

Parivälistys

Parivälistys tarkoittaa kirjainparin välien säätöä. Pyrkimyksenä on tekstin yleisilmeen kohentaminen.

Parivälistyksen taulukoissa on tieto siitä, mitkä kirjain parit tarvitsevat enemmän välistystä. Nämä taulukot ovat yleensä fonttien osana.

JDBC

Javan tietokantarajapintaa, JDBC API, voi käyttää LibreOffice-ohjelmistosta tietokantaan kytkeytymisessä. JDBC-ohjaimet on kirjoitettu Java-ohjelmointikielellä ja ne ovat alustasta riippumattomia.

Muotoilu

Muotoilu viittaa tekstin ulkoasulliseen asetteluun, kun käytetään tekstinkäsittely- tai DTP-ohjelmaa. Tähän kuuluu arkin valinta, marginaalit, fontit ja fonttitehosteet, kuin myös sisennykset ja välistys. Teksti voidaan muotoilla joko suoraan tai tyylein, joita LibreOffice tarjoaa.

Askelluspainike

  1. Lomakkeen ohjausobjekteissa askelluspainike on numero-, valuutta- päivämäärä- tai aikakentän ominaisuus. Jos "Askelluspainike"-ominaisuus on sallittu, kentässä näkyy kaksi nuolisymbolia, jotka osoittavat eri suuntiin, joko pysty- tai vaakasuunnassa.
  2. Basic-kielen kehitysympäristössä (IDE) askelluspainike (spin button) on sellaisen objektin nimitys, jossa on sekä numerokenttä että kaksi nuolisymbolia.

Askelluspainikkeen viereiseen kenttään voi kirjoittaa numeerisen arvon tai valita arvon nuolipainikkeilla. Näppäimistöltä voidaan painaa Ylä- tai Alanuolinäppäintä arvon lisäämiseksi tai vähentämiseksi. Page Up ja Page Down -näppäimillä asetetaan ylin ja alin arvo.

Jos askelluspainikkeen viereiseen kenttään määritellään numeerinen arvon, voidaan myös mittayksikkö määritellä, esimerkiksi 1 cm tai 5 mm, 12 pt tai 2".

DDE

Lyhenne DDE tulee sanoista "Dynamic Data Exchange," (dynaaminen tiedonvaihto). Se on edeltänyt OLE:a, " Object Linking and Embedding" (objektien linkittäminen ja upottaminen). Käytettäessä DDE:ä objektit linkitetään tiedostoviittauksilla, mutta niitä ei upoteta.

DDE-linkki luodaan seuraavasti: valitaan solut Calc-laskentataulukosta, kopioidaan ne leikepöydälle ja valitaan toinen laskentataulukko ja avataan Muokkaa - Liitä määräten -valintaikkuna. Valitaan Linkkinä-vaihtoehto, jotta sisältö lisättäisiin DDE-linkkinä. Kun linkki aktivoivaan, lisätty solualue luetaan alkuperäisestä tiedostosta.

Laajennettu tekstiasettelu (CTL)

Kielissä, joissa on laajennettu tekstiasettelu, on kaikki tai osa seuraavista ominaisuuksista:

  • Kieltä kirjoitetaan merkeillä tai symboleilla, joissa on useita osia.
  • Tekstin suunta on oikealta vasemmalle.

Nykyään LibreOffice tukee hindiä, thaita, hepreaa ja arabiaa CTL-kielinä.

CTL-tuki otetaan käyttöön valinnalla Työkalut - Asetukset - Kieliasetukset - Kielet.

Bézier-objekti

Ranskalaisen matemaatikko Pierre Bézier kehittämä Bézier-käyrä on matemaattisesti määritelty käyrä, jota käytetään kaksiulotteisissa graafisissa sovelluksissa. Käyrä määritellään neljän pisteen avulla: alkupiste, loppupiste ja kaksi erillistä välipistettä. Bézier-objekteja muokataan siirtämällä näitä pisteitä hiirellä.

ASCII

ASCII on lyhennys sanoista American Standard Code for Information Interchange (tiedonvälityksen amerikkalainen koodinormi). ASCII on henkilökohtaisten tietokoneiden näyttökirjasimien merkistö. Se koostuu 128 merkistä, joihin kuuluu kirjaimia, numeroita, välimerkkejä ja symboleja. Laajennettu ASCII-merkistö koostuu 256 merkistä. Jokaiselle merkille on oma numeronsa, jota kutsutaan ASCII-koodiksi.

HTML-sivuilla vain 7-bittisen ASCII-merkistön merkit tulevat suoraan näkyviin. Muut merkit, kuten pohjoismaiset å,ä ja ö, esitetään erillisellä koodilla. Sivua kirjoitettaessa voidaan kuitenkin käyttää laajennettua ASCII-merkistöä: LibreOffice-vientisuodatin suorittaa tarvittavan muunnoksen.

Ikkunoiden kiinnittäminen

Eräät LibreOffice-ohjelmiston ikkunat, esimerkiksi Tyylit ja muotoilu -ikkuna ja rakenneselain, ovat kiinnittyviä eli "telakoituvia" ikkunoita. Näitä ikkunoita voi siirtää, niiden kokoa voi muuttaa tai ne voidaan kiinnittää reunaan. Kuhunkin reunaan voi telakoida useita ikkunoita, joko päällekkäin tai sivuittain toisiinsa nähden; kun reunaviivoja siirretään, ikkunoiden suhteita muutetaan samalla.

Ikkunan vapauttamiseksi ja uudelleen kiinnittämiseksi painetaan Ctrl-näppäintä ja kaksoisnapsautetaan ikkunan vapaata aluetta. Tyylit ja muotoilu -ikkunassa voidaan myös kaksoisnapsauttaa kuvakkeiden viereistä ikkunan harmaata aluetta, kun samalla painetaan Ctrl-näppäintä.

Ikkunoiden kiinnittäminen (Automaattinen piilotus)

Jokaisessa ikkunan reunassa, johon toinen ikkuna on kiinnitetty, näkyy painike, josta ikkuna voidaan tuoda esille tai piilottaa.

  • Kun ikkunan reunan painiketta napsautetaan, ikkuna tulee esille ja pysyy näkyvissä kunnes se piilotetaan jälleen (samasta painikkeesta).
  • Kun ikkuna otetaan esille napsauttamalla ikkuna reunaa, mutta ei painiketta, aktivoidaan automaattinen piilotus -toiminto. Automaattinen piilotus -toiminto sallii ikkunan tilapäisen esittämisen reunaa napsauttamalla. Kun asiakirjaa napsautetaan, kiinnitetty ikkuna kätkeytyy jälleen.

Muotoilu suoraan ja tyylien kera

Kun asiakirjaa muotoillaan tyylejä käyttämättä, sitä kutsutaan "suoraksi" muotoiluksi. Tällä tarkoitetaan erilaisten määreiden asettamista suoraan tekstille tai muille objekteille, kuten kehyksille ja taulukoille. Muotoilu kohdistuu vain valitulle alueelle ja myöhemmät muutokset pitää tehdä erikseen. Tyylejä ei sen sijaan käytetä tekstiin suoraan, vaan ne määritellään Tyylit ja muotoilu -ikkunasta ja käytetään sitten. Eräs etu tästä on, että muutettaessa tyyliä, kaikki ne asiakirjan osat, joihin tätä tyyliä käytettiin, muuttuvat samalla kertaa.

Suora muotoilu voidaan poistaa asiakirjasta valitsemalla koko teksti pikanäppäimellä Ctrl+A ja valitsemalla sitten Muotoilu - Poista suora muotoilu.

IME

IME tulee sanoista 'Input Method Editor'(syöttömenetelmän muokkain). Ohjelma mahdollistaa eri suuntiin kirjoitettavien CTL-merkistöjen kirjoittamisen vakionäppäimistöltä.